tiistai 15. joulukuuta 2015

MIKSI PITÄÄ OSATA PÄÄTTÄÄ?


Muistan, kun pohdin tätä asiaa ekan kerran jo ysiluokalla, kun piti päättää mihin peruskoulun jälkeen suuntaa. Mulle on ollut aina selkeää, että suuntaan lukioon ja ysiluokkalaisena mietinkin enemmän amislaisia. Heidän on periaatteessa viisitoistavuotiaana pitänyt päättää, mitä loppuelämällään tekevät. Tottakai on uudelleenkouluttautumista ja jollakin elämänkoululaisella saattaa vanhempana olla vaikka ja mitä tutkintoja, mutta näin periaatteessa. 

"Lukio antaa lisäaikaa miettiä", on hyvä lausahdus ja samalla ihan totta. Toisilla sekään ei auta. En sanois, että se on huono asia, jos et vielä lukion lopullakaan tiedä varmaksi mihin olet seuraavaksi suuntaamassa, se on elämää. Meillä on monta kymmentä vuotta aikaa tehdä töitä, joten yksi lisävuosi aikaa miettiä on vaan hyvä idea.

Pointtinani on nyt siis se, kuinka aikaisin meidän oikeasti pitääkään päättää loppuelämästämme. Meidän kaikkien oletetaan tietävän varmaksi, mitä loppuelämämme teemme, mutta todellisuudessa homma onkin helpommin sanottu kuin tehty. Jos nyt menet oikkikseen ja luet itsesi juristiksi, puuhaat loppuelämäsi lakikirjojen parissa. Joojoo, kouluttaudu uudelleen, mutta palkan kilahtaessa tilille se huono ja tylsä työ, paskaduuni taas miellyttääkin.


Mikä mua tässä mietityttää, on elämän laatu ja mielekkyys. Edellämainitsemaani esimerkkiin viitaten onko järkeä lähteä opiskelemaan tiettyä alaa, jos siihen ei ole paloa? Mua on nuoremmasta asti kiinnostaneet lentäjän ja juristin ammatit, sekä kaikki kieleen ja kulttuuriin liittyvä, joten noista on loppupeleissä aika helppo valita. Toisaalta kuitenkin ei.

Ne, joilla ei lukion aikana, edes sen loppupuolella ole mitään hajua tulevasta, älkää pelätkö. Jokainen meistä löytää varmasti itselleen sopivan työn ennemmin tai myöhemmin. Älkää välittäkö opinto-ohjaajan, opettajien tai vanhempien painostuksesta vaan kuunnelkaa itseänne. Pitäkää välivuosi kotimaassa tai ulkomailla, menkää töihin ja nauttikaa elämästä. Kukaan ei voi pakottaa sun päätöstä.

Meidän nuorien painostus on noussut ihan uudelle asteikolle ja tuntuu, että sitä tulee joka tuutista kokoajan. Monilla on varmaan usein ollut sellainen olo, että pää räjähtää, kun se äiti jatkuvasti kyselee mitä aiotkaan tulevaisuudessa tehdä tai kun sukulaiset pommittaa synttäripippaloissa. Jokaiselle lukiolaiselle mahtavin paikka on varmaan ylppärijuhlat, joissa kuulet tuhat kertaa kysymyksen "Mihis nyt on sitten suunta?". Vaikka se suunta olis, tekee silti melkein mieli haistattaa vitut.


Onhan sitä ennenkin pitänyt päättää nuorena tulevaisuudestaan, mutta silloin mahdollisuuksia ei ollut näin paljoa. Nykymaailma on kansainvälinen ja uuden kokeilu on yhä helpompaa. Sosiaalinen media asettaa houkutuksia ja mahdollistaa yhä uskomattomampiin juttuihin. Uusia ammatteja ja kiinnostuksenkohteita syntyy. Perustaako sitä yritys? Vaihtoehtoja on niin paljon, että ei ihmekään jos pää on pyörällä. Anna itselles aikaa, niin löydät kyllä tiesi. Kenenkään tarkoitus ei ole elää valtion rahoilla, mutta samalla kaikkien tarkoitus ei ole löytää itseään huippujuristin tai -lääkärin ammatista. Kaikilla meillä on paikkamme, joten seuratkaa omia mielipiteitänne ja miettikää rauhassa.

♥:Emmi

11 kommenttia:

  1. hyvin kirjoitettu. Tosiaan aina voi opiskella ja lähteä töihin. Kokeilla kaikkea ja olla tekemättä urapäätöksiä. Mä lähin peruskoulusta ulkomaille ja löysin täältä kotini muutaman reissausvuoden jälkeen. Nyt opiskelen netin kautta Suomen lukiopaperit. Menee vain fiiliksen mukaan, elämä on mahdollisuuksia täynnä ja matkustelu on yksi tapa tutustua itseensä enemmän ja mitä elämältä haluaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sä ymmärsit just mitä halusin sanoa! Kaikki hommat ei oo kaikille ja pitää just mennä sen mukaan mitä itse haluaa :-)

      Poista
  2. Anonyymi15.12.15

    Mustavalkoista tekstiä... Meni nyt suunta alemmas aiemmista opiskeluun liittyvistä postauksista. Harmillista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, ettei uponnut suhun :-( Halusin vaan rohkaista kaikkia niitä, jotka on epävarmoja itsestään eikä vielä ihan tiedä omaa suuntaansa!

      Poista
  3. Anonyymi15.12.15

    Anteeksi nyt mutta elämänkoululainen tarkoittaa kyllä sellasta joka ei ole opiskellut paljoa oppivelvollisuutta enempää, rumemmin sanottuna sossupummi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä vähän kakspiippunen juttu eikä mulle sossupummi ja elämänkoululainen oo ihan prikulleen sama asia :-D Tarkemmin kun vielä tekstiä luin niin se sopii tohon asiayhteyteen kuin nenä päähän, mutta mielipiteitä mielipiteitä... Kiitos kuitenkin kommentista :-)

      Poista
  4. Anonyymi16.12.15

    Tiedätkö mitä juristit tekevät käytännössä työkseen? Juristit eivät arkielemässä ole käytännössä tekemisissä lakikirjojen kanssa muuta kuin näön vuoksi. Juristit voivat toimia niin monissa eri tehtävissä, että en ole niin varma siitä tylsästä työstä. Kuitenkin, jos ala ei kiinnosta niin silloinhan se on tylsää eikä opinnoistakaan pelkällä sisulla selvitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä nyt tiedän, mutta kunhan otin sen tohon vertaukseen mukaan ihan hyvän esimerkin tähden. Mua kyllä kiinnostaa ala ja on aina kiinnostanut ja tiedän hyvin, että päivät eivät mene yksistään lakikirjojen kimpussa, vaan se riippuu ihan alasta ja tehtävästä, juuri niin kuin sanoit. Mun Ranskan äiti esimerkiksi työskenteli yrityksen asianajajana ja häneltä sain juuri lisää paloa tähän hommaan! :-)

      Poista
  5. Anonyymi18.12.15

    Elämänkouluahan me kaikki käymme. Toiset hieman helpompaa ja toiset hieman rankempaa. Joku tietää heti, mihin suunnata peruskoulun tai lukion jälkeen ja toinen taas hakee pidemmän aikaa omaa juttuaan. Välillä joku itsestä riippumaton seikka voi muuttaa elämää. Aika hienoa olisi, vaikka olla töissä rantabaarissa etelän lämmössä eläkkeelle asti. Siis, jos tykkää.
    Terkuin Elämänkoululainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi18.12.15

      Anonyymi, ihailen sinua

      Poista
    2. No tähän ei oo enää lisättävää, veit kyllä sanat suustani :-D Juuri näin on mun mielestä kiteytetty sanojen elämänkoulu ja elämänkoululainen merkitys!

      Poista